Yhteisöviestintätutkimuksen tuloksia vuodelta 2009

Viestinnän ammattilaiset, kahden vuoden välein uusittava tutkimus toteutettiin elo-syyskuussa 2009. Tutkimuksella kartoitettiin laajasti viestinnän kehityssuuntia, viestinnän asemaa yhteisöissä, viestinnän tulosten mittaamista sekä viestinnän ammattilaisten palkkausta ja työtyytyväisyyttä.

Puolet Suomen viestintäammattilaisista on elänyt läpi merkittävän rakennemuutoksen viimeisten viiden vuoden aikana. Ala on kasvanut voimakkaasti, palkat ovat kehittyneet ja viestintäväen mielestä yritysten ja liikelaitosten johto on ottanut entistä aktiivisemman otteen viestintään. Taantuma vetää mielialoja kuitenkin alaspäin. Näin paljastaa tuore, joka toinen vuosi toteutettava Viestinnän ammattilaiset 2009 -tutkimus.

Parin viime vuoden aikana kuusi kymmenestä yrityksestä on leikannut viestintäbudjettiaan. Samaan aikaan viestinnän resursseja on yllättäen lisätty kirkossa, järjestöissä, julkisella sektorilla sekä viestintätoimistoissa. Viestintäalan ammattilaiset suhtautuvat selvästi pessimistisemmin alan tulevaisuuden näkymiin kuin pari vuotta sitten. Yhtä skeptisiä oltiin viimeksi 1990-luvun puolivälin lamassa.

Rakennemuutoksen yksi myönteisimmistä ilmiöistä on viestinnän ja markkinoinnin synergioiden löytyminen yrityksissä. Viestintä- ja markkinointiosastojen liittäminen yhteen on kahdessa vuodessa kaksinkertaistunut suuryrityksissä.

Palkat nousseet, ala kasvanut
Tutkimus selvitti myös viestinnän ammattilaisten palkkausta ja johtoryhmäasemaa. 16 vuodessa alan liittoihin on tullut 1000 uutta jäsentä. Viestintäalan palkat ovat tutkimuksen mukaan nousseet lähes viisi prosenttia. Viestinnän ammattilaisen keskiansio on 3515 € kuukaudessa. Yksityisellä sektorilla keskiansio on 4005€/ kk ja julkisella sektorilla 3300 €/ kk.

Viestintäjohtaja istuu maassamme yhä useammin varsinaisen johtoryhmän jäsenenä. Kaikista vastaajista 47 prosentilla on pysyvä jäsenyys johtoryhmässä.

Ammattikuva voimakkaassa kehityksessä
Viestinnän ammattilaisten ammattikuva on muuttunut kahdessa vuodessa. Viidennes tutkimukseen vastanneista pitää strategiaviestintää ja strategian jalkauttamista tärkeimpänä työnkuvaansa muuttavana tehtäväalueena nyt ja tulevaisuudessa. Toinen, etenkin yritysviestinnän ammattilaisille merkittävä haaste, on ymmärtää entistä syvemmin liiketoimintaa ja osallistua tuloksentekoon. Kolmas, erityisesti järjestöjä, kirkkoa, julkista sektoria sekä konsulttitoimistoja koskettava haaste on sosiaalisen median osaaminen ja hyödyntäminen.

Viestinnän alalla on puutetta hyväksi koetuista mittareista. Tutkimuksessa kysyttiin myös viestinnän ammattilaisten referenssejä ja työvoittoja. Puolet yritysten viestintäjohtajista kertoo tiiminsä saavuttaneen suunnitelmallisella mediatyöllä yritykselleen tai asialleen merkittävästi julkisuutta. Puolella yritysten viestintäjohtajista on myös kokemusta onnistuneesti hoidetusta kriisitilanteesta. Miesjohtajat ovat mielestään onnistuneet naisjohtajia useammin julkisuuden hankkimisessa, maineenrakentajina ja toimivien keskusteluyhteyksien luojina. Naisjohtajat taas ovat omasta mielestään onnistuneet miehiä paremmin saamaan organisaationsa ylimmän johdon ymmärtämään viestinnän merkityksen.

Tutkimuksessa olivat mukana Suomen suurin viestinnän ammattilaisten yhdistys ProCom – Viestinnän ammattilaiset ry, Tiedotusalan ammattijärjestö TAJry, Julkisen alan tiedottajat JAT ry, Kirkon tiedotuskeskus, Suomen IR-yhdistys sekä Suomen Ekonomiliiton SEFEn Viestintäekonomit.

Lue 2009 tutkimusraportti pdf-versiona (480 kt).

Yhteisöviestintätutkimuksen tuloksia vuodelta 2007

Tutkimuksen mukaan yhteisöviestinnän ammattilaisen työ on mielekästä, töitä on paljon ja alan kasvunäkymät ovat vakaat. Yhteisöviestintätutkimus haki vastauksia muun muassa siihen, miksi puolet alan ammattilaisista harkitsi työpaikan vaihtoa. Töiden loppuminen ei ollut merkittävä uhka useimmille viestinnän ammattilaisille. Työttömänä tai lomautettuna oli vain yksi prosentti tutkittujen tiedottajajärjestöjen jäsenistä.

Reilu kolmannes tutkimukseen vastanneista raportoi viestinnän resurssien lisääntyneen edellisen parin vuoden aikana. Joka viides vastaaja arvioi, että viestinnän painoarvo on kasvanut samaan aikaan, kun organisaatiosta tulevat muutosvaatimukset ovat kasvaneet. Alan kasvun uskotaan jatkuvan edelleen yhtä vahvana kuin vuosina 2005 - 2007.

Yhdeksän kymmenestä viestinnän ammattilaisesta oli tyytyväinen työnsä mielekkyyteen. Yleisin tyytymättömyyden aihe olietenemismahdollisuuksien puute. Työpaikan vaihtaminen koettiin usein ainoaksi mahdollisuudeksi edetä uralla.

Lue lisää Yhteisöviestintätutkimuksesta 2007 (pdf-dokumentti, 660 kt).

Akateemiset tutkimukset tiedottajan työstä

Tiedottajan työtä on tutkittu suomalaisissa yliopistoissa. Näitä tutkimuksia ovat mm.

• Katsauksia muuttuviin viestintäammatteihin/ Pentti Raittila ja Ari Heinonen (toim.)., Tampereen yliopisto, 2005
• Public relations practitioners’ professional identity: a Finnish perspective/ Kukka Eerola, Jyväskylän yliopisto, 2005. Lue lisää Eerolan pro gradu -työn tiivistelmästä (pdf-dokumentti, 130 kt).
• Viestintäammattilaisen kontaktiverkostot - sitova seitti vai tehokas työkalu?/ Hanna Vaalavuo, Jyväskylän yliopisto, 2003. Lue Vaalavuon pro gradu -työ pdf-versiona (190 kt)
• Tiedottaja, professionaali viestijä vai manipulaation mestari?: toimittajien näkemyksiä tiedottajan rooleista ja tiedotusmenetelmistä sekä tiedottajan ja toimittajan vuorovaikutuksesta 1990-luvun Suomessa/ Tiina Lindberg, Tampereen yliopisto, 2000
• "Sisäinen markkinoija vai johdon kirjuri?": viestinnän ammattilaisen rooli organisaation sisäisessä viestinnässä/ Heli Järvi, Jyväskylän yliopisto, 1999